Şirakavan – Bagratidien armenialaisen pääkaupungin rauniot Karsissa

Kars NähtävyydetŞirakavan – Bagratidien armenialaisen pääkaupungin rauniot Karsissa

Şirakavan: Bagratidien armenialaisen pääkaupungin rauniot Akhuryan-joen rannalla

Akhuryan-joen (turkiksi Arpaçay) oikealla rannalla, muutaman kilometrin päässä nykyisestä Armenian ja Turkin rajasta, sijaitsevat Şirakavanin rauniot – muinainen armenialainen kaupunki, joka toimi vuosina 890–929 Bagratidien valtakunnan pääkaupunkina. Paikan turkkilainen nimi on Yerazgavors; se vastaa nykyistä Çetindurakin kylää Akyakan alueella Karsin maakunnassa. Nykyään kaupungista on jäljellä vain linnoituksen perustukset ja Surp Prkichin (Pyhän Vapahtajan) kirkon jäännökset, mutta paikan historiallinen merkitys on valtava: juuri täällä katolikos Gevorg II kruunasi vuonna 890 kuninkaan Smbat I:n, mikä merkitsi armenialaisen valtiollisuuden kulta-ajan alkua.

Historia

Asutus syntyi 7. vuosisadalla nimellä Yerazgavors; armenialainen historioitsija Sebeos mainitsi sen ”kylänä Shirakin kantonissa Suur-Armenian Ayraratin maakunnassa”. 900-luvulla Bagratidien dynastian kuningas Smbat I muutti kylän suureksi kaupungiksi ja siirsi vuonna 890 kuningaskunnan pääkaupungin tänne, nimeäen paikan uudelleen Şirakavaniksi. Pian sen jälkeen Smbat kruunattiin täällä katolikos Gevorg II:n toimesta – tämä tapahtuma on kirjattu armenialaisiin kronikoihin avainpäivämääränä armenialaisen valtiollisuuden palauttamisessa pitkän arabien hallinnon jälkeen.

Şirakavan pysyi pääkaupunkina vuoteen 929, jolloin kuningas Abbas I siirsi pääkaupungin Karsiin (sinne siirtyi myöhemmin myös vallan keskus ja sittemmin vielä kuuluisampaan Aniin). Kaupunki ei kuitenkaan menettänyt merkitystään: 900–1000-luvuilla täällä jatkui vilkas kaupunkielämä, ja täällä toimi käsityöpajoja, rahapaja ja markkinat.

1000–1100-luvuilla Şirakavanissa oli keskuslinnoitus, jota ympäröivät vahvat puolustusmuurit. Vuonna 1064 kaupungin tuhosivat sulttaani Alp Arslanin seldžukkijoukot – samassa sotaretkessä, joka johti Anin valloittamiseen ja tuhoamiseen. Myöhemmin Şirakavanin jälleenrakensivat osittain armenialaiset Zakaryan-ruhtinaat, mutta se ei enää saavuttanut entistä merkitystään. 1900-luvun alussa se oli jo pelkkä kylä, jonka asukasluku oli noin 1 220; vuonna 1920 väestö lähti, ja vuonna 1954 Surp Prkichin kirkko tuhoutui osittain turkkilaisten sotaharjoitusten yhteydessä. Patojen rakentaminen tulvitti osan jäljellä olleista arkeologisista alueista.

Arkkitehtuuri ja nähtävyydet

Surp Prkichin kirkko (Pyhän Vapahtajan kirkko)

Şirakavanin tärkein nähtävyys on Surp Prkichin kirkko, joka rakennettiin 880-luvulla. Se oli ristikkokupolirakennus, jossa oli keskiapisidi, neljä pylvästä ja purjekupoli. Juuri täällä Smbat I kruunattiin vuonna 890. Vuoteen 1954 asti osa seinistä ja kupolista säilyi; sotaharjoitusten ja niitä seuranneen tuhon jälkeen temppelistä jäi jäljelle vain perustusten ja seinien alaosien fragmentteja. Toros Toramanyanin vanhat valokuvat vuodelta 1908 ovat säilyneet, ja niiden avulla voi kuvitella rakennuksen alkuperäisen ulkonäön.

Linnoitus ja puolustusmuurit

1000–1100-luvuilla Şirakavanissa oli keskuslinnoitus, jota ympäröivät paksut puolustusmuurit. Nykyään niistä on jäljellä kiviraunioita, joiden avulla voi jäljittää linnoituksen ääriviivat. Tämä on armenialaiselle sotilasarkkitehtuurille tyypillinen järjestelmä: linnoitus keskellä, ulkomuurit kehällä, tornit avainpaikoilla.

Asuinrakennukset ja talousrakennukset

Arkeologiset jäljet viittaavat tiheään kaupunkirakentamiseen, joka oli tyypillistä 800–1000-luvun armenialaisille kaupungeille: kivitalot, kivettyjä katuja, vesijohtoja. Suurin osa näistä jäljistä on nykyään tuskin havaittavissa – lähes kaikki on veden peitossa tai maaperän alla.

Konteksti: rajavyöhykkeen maisema

Paikka itsessään on merkittävä sijaintinsa vuoksi – se sijaitsee Akhuryan-joen oikealla rannalla, jota pitkin kulkee nykyinen Turkin ja Armenian välinen raja. Raunioalueelta näkyy vastapäätä oleva armenialainen puoli; kirkkaana päivänä näkyy kaukana Aragats-vuori ja Etschmiadzinin siluetti. Tämä luo erityisen tunnelman: rauniot katsovat suoraan nykyiseen Armeniaan.

Mielenkiintoisia faktoja

  • Vuonna 890 Şirakavanissa pidettiin Smbat I:n kruunajaiset – tapahtuma, joka palautti Armenian kuningaskunnan arabien vuosisatojen hallinnon jälkeen. Tätä tapahtumaa pidetään yhtenä Armenian historian merkittävimmistä päivämääristä.
  • Şirakavan oli pääkaupunki vain 39 vuotta (890–929), mutta sinä aikana se loi perustan Bagratiidien kaudelle, joka myöhemmin synnytti Anin – ”tuhat ja yhden kirkon kaupungin”.
  • Armenialainen historioitsija Toros Toramanyan otti vuonna 1908 sarjan valokuvia Surp Prkichista – ne ovat tärkein visuaalinen lähde kirkon arkkitehtuurista.
  • Kaupunki tuhoutui samassa Alp Arslanin seldžukkien sotaretkessä vuonna 1064 kuin kuuluisampi Ani – nämä kaksi sisarkaupunkia tuhoutuivat lähes samanaikaisesti.
  • Vuonna 1954 turkkilaiset sotaharjoitukset tuhosivat Surp Prkichin kirkon jäännökset; myöhemmin padon rakentaminen tulvi osan arkeologisesta alueesta.

Miten sinne pääsee

Şirakavan sijaitsee Çetindurakin kylän lähellä Akyakan alueella Karsin maakunnassa, Akhuryan/Arpaçay-joen oikealla rannalla. Karsin kaupungista sinne on noin 35 km kaakkoon, noin 45 minuutin ajomatka. Lähin lentokenttä on Kars Harakani (KSY), 30 km:n päässä. Koordinaatit: 40.7157°N, 43.7219°E.

Julkinen liikenne Çetindurakiin on rajoitettua: satunnaisia minibusseja Karsista tai Akyakasta. Kätevintä on vuokrata auto tai ottaa taksi Karsista ja sopia paluuajasta.

Huomioi: paikka sijaitsee Armenian rajalla. Vierailuun saatetaan tarvita lupa armeijalta tai santarmilta – tarkista asia paikallisilta viranomaisilta ennen matkaa. Tie raunioille on pääosin hiekkatietä.

Vinkkejä matkailijalle

Paras kausi on kevään loppu, kesä ja alkusyksy. Talvella Karsin alue on lumen peitossa ja pakkaset ovat kovat. Tämä on ”villi” muistomerkki ilman infrastruktuuria: ei opasteita, ei aitaa, ei lippukassaa. Ota mukaan vettä, eväitä, lämmin takki (ylängöllä voi olla viileää jopa kesällä) ja mukavat kengät.

Käyttäydy vierailulla hienotunteisesti: armenialaisaihe on herkkä Itä-Anatoliassa, ja rajavyöhykkeellä oleskelu vaatii erityistä varovaisuutta. Älä tee äänekkäitä lausuntoja paikallisten läsnä ollessa, älä kuvaa sotilaskohteita tai rajainfrastruktuuria. Jos lähistölle ilmestyy santarmeja, selitä rauhallisesti, että olet turisti, joka tutustuu arkeologiseen kohteeseen.

Raunioiden ja maiseman valokuvaaminen on sallittua. Paras aika on aamu tai auringonlaskun aikaan: viistovalossa kivien tekstuuri ja maiseman avaruus tulevat hyvin esiin. On järkevää yhdistää vierailu matkaan Karsiin (linnoitus, armenialainen Kaksitoista apostolin kirkko, nykyisin Kümbet Camii -moskeija) ja Aniin – alueen tunnetuimpaan armenialaiseen rauniokaupunkiin, joka sijaitsee vain 50 km:n päässä. Yhdessä Ani ja Şirakavan antavat kattavan kuvan Bagratidien aikakaudesta ja sen traagisesta lopusta 1000-luvulla.

Mukavuutesi on meille tärkeää, klikkaa haluamaasi merkkiä luodaksesi reitin
Kokous seuraavien puolesta minuuttia ennen
Eilen 17:48

Myös aiheesta

Cyaneae (Kianeia) – Lykian sarkofagikaupunki Demren lähellä
Cyaneae (Kianeia) – Lykian sarkofagikaupunki Demren lähellä
Eilen 17:48
Güvenpark Kızılayssa – turvallisuuden muistomerkki ja Ankaran sydän
Güvenpark Kızılayssa – turvallisuuden muistomerkki ja Ankaran sydän
Eilen 17:48
Vanha moskeija (Mersin) – historia ja arkkitehtuuri Eski Cami
Vanha moskeija (Mersin) – historia ja arkkitehtuuri Eski Cami
Eilen 17:48
Bagaran – Armenian muinainen pääkaupunki Karsin maakunnassa
Bagaran – Armenian muinainen pääkaupunki Karsin maakunnassa
Eilen 17:48
Usein kysytyt kysymykset — Şirakavan – Bagratidien armenialaisen pääkaupungin rauniot Karsissa Vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin osoitteesta Şirakavan – Bagratidien armenialaisen pääkaupungin rauniot Karsissa. Tietoa palvelun toiminnasta, mahdollisuuksista ja käytöstä.
Şirakavan on muinaisen armenialaisen kaupungin rauniot, joka toimi vuosina 890–929 Bagratidien kuningaskunnan pääkaupunkina. Juuri täällä katolikos Gevorg II kruunasi vuonna 890 kuningas Smbat I:n ja palautti armenialaisen valtiollisuuden vuosisatojen arabihallinnon jälkeen. Tätä tapahtumaa pidetään yhtenä armenialaisen historian merkittävimmistä päivämääristä. Myöhemmin poliittinen keskus siirtyi Karsiin ja sitten kuuluisaan Aniin, mutta Şirakavan on edelleen Bagratidien kulta-ajan alkamisen symboli.
Kaupungista on jäljellä 800-luvulta peräisin olevan Surp Prkichin (Pyhän Vapahtajan) kirkon perustusten jäännöksiä, linnoitus- ja puolustusmuurien kiviraunioita sekä linnoitusten ääriviivat, joiden avulla linnoituksen pohjapiirros voidaan jäljittää. Suurin osa asuinrakennuksista on peittynyt maaperän alle tai jäänyt veden alle padon rakentamisen jälkeen. Vuonna 1954 turkkilaiset sotaharjoitukset tuhosivat jäljellä olleet muurien osat ja kirkon kupolin. Tärkein visuaalinen lähde sen arkkitehtuurista ovat armenialaisen historioitsijan Toros Toramanyanin vuonna 1908 ottamat valokuvat.
Kyllä, tämä asia on syytä selvittää etukäteen. Şirakavan sijaitsee Armenian rajan tuntumassa, ja sinne pääsemiseksi saatetaan tarvita armeijan tai santarmien lupa. Ennen matkaa on suositeltavaa ottaa yhteyttä paikallisiin viranomaisiin Karsissa tai Akyakan piirikunnan keskuksessa. Jos paikalla sattuu olemaan santarmeja vierailun aikana, selitä rauhallisesti, että olet turisti, joka tutustuu arkeologiseen kohteeseen.
Şirakavan ja Ani ovat kaksi kaupunkia, joita yhdistää sama aikakausi ja sama tragedia. Şirakavan oli Bagratidien ensimmäinen pääkaupunki ja loi perustan heidän valtiollisuudelleen; myöhemmin pääkaupunki siirrettiin Karsiin ja sieltä edelleen Aniin. Vuonna 1064 sulttaani Alp Arslanin seldžukkijoukot tuhosivat molemmat kaupungit saman sotaretken aikana. Ani sijaitsee noin 50 km:n päässä Şirakavanista, ja näiden kahden kaupungin yhteinen vierailu antaa kattavan kuvan Bagratidien aikakaudesta ja sen traagisesta lopusta.
Ei. Şirakavan on ”villi” nähtävyys, jossa ei ole minkäänlaista infrastruktuuria: ei opasteita, ei aitoja, ei lippukassaa, ei WC:tä eikä ruokapaikkoja. Ota mukaasi riittävästi vettä, eväitä, mukavat kengät maastossa kävelyyn ja lämmin takki – jopa kesällä ylängöllä voi olla viileää. Tie raunioille on pääosin hiekkatietä.
Rauniot sijaitsevat Akhuryan-joen (Arpaçay) oikealla rannalla, jota pitkin kulkee nykyinen Turkin ja Armenian välinen raja. Şirakavanin alueelta näkyy vastapäätä oleva armenialainen puoli; kirkkaalla säällä horisontissa erottuvat Aragats-vuori ja Echmiadzin siluetti. Tämä luo erityisen tunnelman: muinaisen armenialaisen pääkaupungin rauniot katsovat suoraan nyky-Armeniaan.
Paikka vaatii erityistä varovaisuutta ja hienotunteisuutta. Älkää ottako valokuvia sotilaskohteista, rajainfrastruktuurista tai kalustosta – se on kiellettyä ja voi herättää rajavartijoiden huomion. Raunioiden ja ympäröivän maiseman valokuvaaminen on sallittua. Armenialainen historiallinen aihe on Itä-Anatoliassa edelleen herkkä, joten paikallisten asukkaiden läsnä ollessa on parempi pidättäytyä äänekkäistä lausunnoista tästä aiheesta.
Paras aika vierailla on huhtikuun loppu – kesäkuun alku (myöhäinen kevät) sekä syyskuu – lokakuu (varhainen syksy). Tällöin sää on leuto, maisemat ovat kauniita ja valaistusolosuhteet ovat hyvät valokuvaukseen. Kesällä on kuuma, mutta vierailu on mahdollista; talvella Karsin alue on lumen peitossa ja pakkaset ovat kovat, mikä vaikeuttaa matkaa raunioille. Paras valo valokuvaukseen on aamulla tai tunti ennen auringonlaskua.
Surp Prkichin kirkon raunioiden, linnoitusmuurien ja ympäröivän maiseman rauhalliseen katseluun kuluu noin 1,5 tuntia. Jos olet kiinnostunut historiasta ja haluat tutkia linnoitusrakenteita tarkemmin tai istua nauttimassa näkymistä Akhuryan-joelle, varaa aikaa 2–2,5 tuntia, kun otat huomioon matkan lähimmästä kylästä.
Kyllä, ja se on suositeltavaa. Looginen reitti: Kars (linnoitus, Kaksitoista apostolin kirkko – nykyisin Kümbet Camii -moskeija) → Şirakavan → Ani. Kaikki kolme kohdetta sijaitsevat 50 kilometrin säteellä toisistaan ja kattavat alueen armenialaisen ja keskiaikaisen historian eri aikakausia. Ani – Unescon suojelukohde – antaa selkeimmän kuvan Bagratidien valtakunnan kukoistuksesta; Şirakavan puolestaan esittelee sen alkuperän.
Julkinen liikenne Çetindurakin kylään on erittäin vähäistä: Karsista tai Akyakan piirikunnan keskuksesta lähtee satunnaisesti muutamia minibusseja, joiden aikataulut eivät ole säännöllisiä. Kätevin vaihtoehto on vuokrata auto Karsista tai ottaa taksi, jonka kanssa sovitaan odotusaika etukäteen. Lähin lentokenttä on Kars Harakani (KSY), noin 30 km:n päässä kohteesta. Karsista raunioille on noin 35 km, noin 45 minuutin ajomatka moottoritietä ja hiekkatietä pitkin.
Käyttöopas — Şirakavan – Bagratidien armenialaisen pääkaupungin rauniot Karsissa Şirakavan – Bagratidien armenialaisen pääkaupungin rauniot Karsissa -käyttöopas, jossa kuvataan laitteen tärkeimmät toiminnot, ominaisuudet ja käyttöperiaatteet.
Ennen lähtöä Karsista ota yhteyttä paikalliseen santarmistoon tai Akyakan piirihallintoon ja tarkista, tarvitaanko erityislupaa Akhuryan-joen läheisyydessä sijaitsevalle raja-alueelle pääsemiseksi. Vaatimukset voivat muuttua; on parempi selvittää asia etukäteen, jotta ei joudu kääntymään takaisin tarkastuspisteellä.
Şirakavan sijaitsee Çetindurakin kylän lähellä, noin 35 km Karsista kaakkoon. Julkinen liikenne on epäsäännöllistä, joten paras vaihtoehto on vuokra-auto tai taksi Karsista, jossa on sovittu paluuaika. Jos matkustat taksilla, sovi heti etukäteen, että taksi odottaa sinua paikan päällä: raunioilta ei voi tilata uutta taksia. Viimeinen tieosuus raunioille on hiekkatietä, joka on ajettavissa tavallisella henkilöautolla kuivalla säällä.
Paikalla ei ole kauppoja, kahviloita eikä WC:tä. Ota mukaan riittävästi vettä (vähintään 1,5 litraa per henkilö), kevyt välipala, aurinkovoidetta ja päähine. Kengät tulee olla mukavat kävelyyn epätasaisella maalla ja kivillä. Ota mukaan tuulitakki tai takki myös lämpimänä päivänä: joen vieressä olevalla avoimella tasangolla voi olla viileää ja tuulista.
Aloita Surp Prkichin kirkon perustuksista – Şirakavanin tärkeimmästä nähtävyydestä, joka rakennettiin 880-luvulla. Täällä kruunattiin vuonna 890 kuningas Smbat I. Kierrä säilyneet seinien alaosien jäännökset ja siirry sitten linnoituksen kiviraunioille: niiden ääriviivojen perusteella voi rekonstruoida linnoituksen ja ulkomuurien sijainnin. Älä kiirehdi – ulkoisesti vaatimattomat rauniot vaativat mielikuvitusta ja kontekstin tuntemusta, jotta niiden historiallinen syvyys paljastuu.
Kävele Akhuryan-joen (Arpaçay) rantaan, jota pitkin kulkee valtion raja. Täältä näkee kirkkaalla säällä Armenian puolelle, Aragats-vuorelle ja Etchmiadzinin siluetin. Tämä on tunnelmaltaan ainutlaatuinen paikka, jossa muinainen historia ja nykyinen geopolitiikka kohtaavat. Muista: sotilas- ja rajavartioasemia ei saa kuvata; raunioita ja maisemia saa.
Jotta saat kattavan käsityksen Bagratiidien aikakaudesta, lisää samana tai seuraavana päivänä vierailu Ani-rauniokaupunkiin (noin 50 km:n päässä Şirakavasta) – tämän sivilisaation parhaiten säilyneeseen, Unescon suojelemaan muistomerkkiin. Karsissa kannattaa käydä katsomassa keskiaikaista linnoitusta ja entistä armenialaista Kaksitoista apostolin kirkkoa (Kümbet Camii). Tällainen reitti antaa kronologisesti yhtenäisen kuvan Bagratidien valtakunnan kukoistuksesta ja tuhosta.